Hitlerin Saksa piti hyökkäystä Neuvostoliittoon ennaltaehkäisevänä sotana. Asiaa on tietenkin pohdittu suuntaan ja toiseen, ja poliittisesti korrektit ääriliberaalit tietenkin tyrmäävät väitteen. Miksi Saksa sitten piti Neuvostoliittoa sotilaallisena uhkana? Voisiko se osittain selittyä N-liiton lyhyellä mutta sotaisalla historialla?:
1921 bolshevikit hyökkäsivät Georgiaan.
1921 bolshevikit tunkeutuivat aseellisesti Mongoliaan.
1922 Valko-Venäjä, Ukraina ja Transkaukasia liitettiin väkipakolla pitkien ja veristen sotien jälkeen Venäjän luomaan Neuvostoliittoon.
1922 Armenia liitettiin väkisin Neuvostoliittoon.
1924 (noin) Moldova liitettiin väkisin Neuvostoliittoon.
1925 Uzbekistan liitettiin väkisin Neuvostoliittoon.
1925 Turkmenistan liitettiin väkisin Neuvostoliittoon.
1929 Tadzikistan liitettiin sotien jälkeen väkisin Neuvostoliittoon.
1936 (noin) Azerbaidzan liitettiin väkisin Neuvostoliittoon.
1936 (noin) Kirgisia liitettiin väkisin Neuvostoliittoon.
1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan.
1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
1940 Viro liitettiin väkisin ja uhkailuilla Neuvostoliittoon.
1940 Neuvostoliitto kaappasi vallan Liettuassa.
1940 Neuvostoliitto hyökkäsi Latviaan.
1940 Neuvostoliitto miehitti Saksalle kuuluvan Kaliningradin.
1940 Neuvostoliitto miehitti alueita Japanilta.
Itsensä maailman omatunnoksi julistautuneet amerikkalaiset ja brittiläiset eivät tehneet mitään estääkseen näitä verisiä tapahtumia, vaan katsoivat tyytyväisinä sivusta. Neuvostoliitto havitteli myös valtaa Afganistanissa, Iranissa, Romaniassa, Bulgariassa, Serbiassa ja Unkarissa, mutta joutuivat osittain luovuttamaan suunnitelmistaan kun Euroopan vapahtaja Adolf Hitler ryhtyi siihen mihin amerikkalaisten ja brittien olisi pitänyt ryhtyä, eli puolustamaan alistettuja maita.
Hitler ja hänen kenraalit tiesivät, että on vain ajankysymys ennen kuin Kremlistä johdetut kommunistit hyökkäisivät Saksaan ja muihin Euroopan maihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti