Hitler tahdotaan strategikkona muistaa vain Stalingradin surkeasti epäonnistuneesta valtauksesta. Anti-hitleristit kieltäytyvät tunnustamasta Hitleriä nerokkaana strategikkona kun on esimerkiksi kyse salamasodasta (blitzkrieg). Se, että wehrmacht ja waffen-ss leikiten kukistivat Ranskan, Puolan, Norjan, Tanskan, Kreikan, Tshekkoslovakian, Belgian ja Hollannin tahdotaan unohtaa tai syytetään kukistettujen huonoa puolustusta ja huonoa onnea. Strategikkona Hitler kuuluu samaan kastiin kuin Aleksanteri Suuri, Caesar ja Napoleon. Hänen persoonassa ja arjalaisen kansan johtajana kulminoitui rohkeus.
Hitlerin hyvin kiihkeää ja vilpitöntä idealismia ja rakkautta omaa rotua kohtaan on joutunut lokakampanjan likaamaksi jo yli kahdeksankymmenen vuoden ajaksi. Demokratioissa kannustetaan tummaihoisempien kansojen idealismia ja roturakkautta, mutta kun on kyse valkoisista on ääni kellossa aivan toinen: valkoinen mies häpeä, kadu ja alistu! Ei tahdota eikä uskalleta tunnustaa Adolf Hitlerin inhimillisiä piirteitä. Hänet on demonisoitu. Vaikka, ehkä se ei nyt olekaan niin ihmeellistä, sillä Hitler oli enemmän kuin pelkkä ihminen; hän oli ikuisen mustan liken kantava profeetta. Veritas vincit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti