keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Oikea rasismi on rakkautta, osa 1

Jos katsotaan anti-rasistista toimintaa, niin mitä se on? Anti-rasismi on käytännössä "käänteisrasismia" jossa halveksutaan enemmistöä ja enemmistön kulttuuria, perinteitä ja uskomuksia. Anti-rasisti vastustaa valtaväestön itsesäilymiseen viittaavia toimia ja hän vihaa yhtenäistä enemmistöä. Anti-rasisti tahtoo suosia vähemmistöjä, myös silloin kun se sotii vastaan enemmistön etuja. Hän ei tahdo pelkästään alentaa enemmistön asemaa vaan myös nostamaan vähemmistöt sen yläpuolelle. Anti-rasismi on rasismia ja itsesäilytys on rakkautta lähimmäisiä kohtaan. Kaikenlaiset poliittisesti korrektit vasemmistolaiset ryhmittymät, kuten feministit, homoseksuaalit ja anti-rasistit syyllistyvät itse rasistiseen toimintaan heitä kohtaan joita he väittävät suojelevan. He itse pitävät näitä ryhmiä heikompina ja alempiarvoisina. Vasemmistolaiset samaistuvat näihin ryhmiin koska he itse ovat negatiivisten tunteiden alaisina, kuten itsevihan, syyllisyyden, tappiomielen ja voimattomuuden. He itse ovat antaneet negatiiviset merkityksen sanoille, kute "neekeri", "akka", "kehitysvammainen" ja "siivooja", ja pitävät näitä ryhmittymiä muita heikompina. Järkevä ihminen näkee nämä ryhmät osana kokonaisuutta, osana yhteiskuntaa. Kun taas vasemmistolainen näkee heidät pelkkinä ryhminä ja yhteiskunnan ulkopuolisina.
Vasemmistolainen vihaa kaikkea ja kaikkia jotka ovat menestyksekkäitä, vahvoja ja hyviä. Hän vastustaa kilpailua koska sisimmissään hän kokee itsensä luuseriksi. Hän vastustaa valkoisten harjoittamaa seksismiä, rasismia, väkivaltaa ja etnisyyttä, mutta kun vähemmistöryhmät syyllistyvät samaisiin vääryyksiin rupeaa hän puolustelemaan ja syyttää siitäkin enemmistöä. Vasemmistolaisen alemmuudentunto itseään ja vähemmistöjä kohtaan ilmenee myös siinä, että hän verisesti vastustaa älykkyystestejä, koulutodistuksia ja konseptia mielisairaudesta.
Anti-rasistisen rasismin suurimpia edustajia on Nelson Mandela. Mandelaa pidetään suurena filantrooppina ja hyvin ymmärretysti mustien auttajana. Kieltämättä hän tekeekin kaikkensa mustien hyvinvoinnin eteen, mutta valkoisista hän ei välitä vähääkään. Mandela ei nosta sormeakaan estääkseen valkoisten naisten joukkoraiskauksia, joissa mustat miehet ovat rikoksentekijöinä. Häntä ei kiinnosta valkoisten näkemä köyhyys, nälkä ja työttömyys. Hän ummistaa silmänsa valkoiselle orjakaupalle. Sitä paitsi hän oli terroristi, joka oikeutetusti aikoinaan tuomittiin vankilaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti