Mia Hemmingin tekemä kirjoitus/haastattelu ESSE-lehdessä (Espoon Seurakuntasanomat, 13.01.2011) otti esille kunniaväkivallan maahanmuuttajien keskuudessa. Mian mielestä kunniaväkivalta on kulttuurimuoto joka turvaa perheen, suvun tai klaanin uskottavuuden ja kunnian.
Tästä kulttuurimuodosta saavat osansa useimmiten naiset ja tytöt, mutta myös suomalaismiehet. Maahanmuuttajat saattavat kokea ympäröivän yhteiskunnan uhkaavalta ja moraalittomalta, ja siten ovat mamu-vanhemmat usein käyttäneet väkivaltaa osoittaakseen kuinka harmittomia ja moraalisia he ovat. Heidän lapset eivät saa suomalaistua, sillä se olisi häpeä ja moraalitonta, eli heillä on aivan selvä rasistinen ajatustapa, jossa mamut ovat yli-ihmisiä ja suomalaiset ali-ihmisiä.
Haastatellun sosiaalityöntekijän Eeva Suomenaron mukaan "Perhe itse ei välttämättä koe kurittamista väkivallaksi, vaan pitää sitä kasvatuksena." ja "Kunniaan liittyvään konfliktiin tulee puuttua hienovaraisesti." Eli Suomenaron mielestä väkivaltaisia mamuja ei saa rangaista, eikä tyttöjä suojella kaikin keinoin.
"Viranomaisten jyrkkyys saattaa vain kasvattaa uhmaa jo muutenkin uhkaavaksi koettua länsimaista kulttuuria vastaan." kirjoittaa Hemming. Toinen haastateltu sosiaalityöntekijä Paula Rahko jatkaa: " Viranomaisten työotteen tulee olla arvostava myös silloin, kun perheen tavat tuntuisivat hyvin vierailta." Eli Rahkon ja Hemmingin mielestä tulisi länsimaita vihaavia väkivallantekijöitä kohdella silkkihansikkailla.
Todellisuudesta vieraantuneen Hemmingin mielestä kotoutuja tarvitsee mahdollisuuden kielen opiskeluun, koulutukseen, työntekoon ja mahdollisuuden saada suomalaisia ystäviä.. Näillä keinoin hän kitkisi kunniaväkivallan. Kysynkin Hemmingiltä seuraavat kysymykset:
1. Miten sinä meinaat saada länsimaita vihaavan mamun opiskelemaan moraalittomien suomalaisten kieltä?
2. Eikö heille jo anneta mahdollisuus opiskeluun ja työntekoon?
3. Miten meinaat saada rasistisen mamun ystävystymään moraalittoman ja uhkaavan suomalaisen kanssa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti