maanantai 10. tammikuuta 2011

Koraanin arvoituksia

Tässä kirjoituksessa käsittelen joitakin kiinnostavia kohtia Koraanista, muslimien pyhästä kirjasta. Olen käyttänyt hyväkseni Jaakko Hämeen-Anttilan suomenkielistä käännöstä vuodelta 1995 (3. painos vuodelta 2002).

Muslimit vannovat yhden Jumalan, Allahin nimeen, ja väittävät uskontoansa monoteistiseksi vaikka koraanissa aivan selvästi todistetaan muidenkin jumalien olemassaolosta: "Tämä on varoitus, ja joka tahtoo, ottaa sen vastaan, mutta vain ne ottavat sen vastaan, joiden Jumala tahtoo niin tekevän" (74:54-56), ja "He ottavat toisia jumalia Jumalan lisäksi, jotta nämä olisivat heidän tukenaan" (19:81), ja "Jos Jumala tahtoisi, eivät he olisi monijumalaisia" (6:107), eli Jumala itse tahtoo joidenkin olevan monijumalaisia. Nooan suurassa Nooa valittelee Jumalalle kuinka ihmiset seuraavat muita jumalia, jumalia joilla tosin ei ole minkäänlaisia kykyjä tai voimia, mutta silti jumalia. Seuraava jae: "Minne tahansa käännyttekin, edessänne ovat Jumalan kasvot. Jumala, Tietävä, on kaikkialla" (2:115), viittaa pikemminkin panteistiseen Jumalaan kuin monoteistiseen, "sillä kaikki mitä on, on Jumalaa" on panteistinen näkemys Jumalasta. Monoteistit taas näkevät Jumalan kaiken luojana, mutta silti erillään aineesta. Jae selvästi antaa ymmärtää, että Jumala on kaikissa ja kaikessa. Muslimien yksi Jumala ei välttämättä olekaan yksi.
Koraanissa kehotetaan usein oikeauskoisia muslimeja tuhomaan uskottomat, kuten seuraavissa jakeissa käy ilmi: "Hän tahtoi tuhota uskottomat viimeiseen mieheen" (8:7), "Hakatkaa poikki heidän kaulansa ja raajansa" (8:12), "...taistelkaa uskottomia vastaan missä heitä tapaattekin, vangitkaa ja saartakaa heidät ja väijykää heitä kaikkialla" (9:5), mutta samanaikaisesti toisaalla koraanissa suodaan kaikkien kansojen seurata omia uskomuksia, jumalia ja lakeja: "Jokaiselle teistä me olemme antaneet oman lain ja oman tien" (5:48), "Jokaiselle kansalle olemme antaneet omat pyhät tavat, joista ne pitävät kiinni. Älkööt ihmiset riidelkö sinun kanssasi tästä" (22:67), ja "Jokainen kansa saa profeettansa" (10:47). Siinä se on mustaa valkoisella: Muhammed ei ole meidän profeetta! Meille on varattu oma profeetta ja oma pyhä kirja. Väinämöinen ja Kalevala.
Seksin suhteen koraani on hyvin vähäsanainen. Aviorikosten suhteen sanotaan näin: "Rangaiskaa avionrikkojia, sekä miestä että naista, sadalla ruoskaniskulla." (24:2). Aviomiehelle sallitaan sen verran erityisvapauksia, että orjatytöt ovat hänelle sallittuja petikumppaneita (23:6). Naisten suuran mukaan mies saa pahoinpidellä vaimoaan jos hän on uppiniskainen (4:34), ja varkaan kädet tulee katkaista varoittavaksi esimerkiksi (5:38). Muslimi saa harrastaa itsepuolustusta ja hän saa myös kostaa vääryydet. Muslimi ei saa tietenkään tappaa toista uskovaa, seikka joka herättää ihmetystä kun otetaan huomioon muslimien väliset taistelut ja tappamiset pitkin islamistien maita. Ehkä he eivät olekaan oikeauskoisia?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti