Sissit tulevat kuiskivi metsät,
kun joukkomme käy kulkemaan
Huhut kauhulla täyttävi ryssät,
sillä sissit kyll´ täällä tunnetaan.
Pitkä parta ja viiltävä puukko
tuntolevyinä meillä nyt on
Viime muistona rakkaimman suukko,
siks´ kostomme on armoton.
Päämajamme vaalivi meitä,
kansa kalvaten katsahtaa
Kun me valtaamme ryssiltä teitä
puukko vuohilan välkähtelee.
Kun pimeäll´ iivanat koettaa
joukoll´ suojata kuormastoaan
Kyllä sissit siell´ joukossa koettaa
iloll´ seurata johtajaan.
Molotohvi jo kuuntelis meitä
Stalin mielellään kättä jo löis´
mutta enää ei uskota heitä
vielä kesken on sissien työ.
(Sairaalassa 1943)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti